Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agility. Näytä kaikki tekstit

8. syyskuuta 2016

Meidän kesä

Kesä tuli ja kesä meni. Mutta miten meidän kesä meni? Blogi oli tauolla, kun mun kaikki aika meni siihen, että olin raskaana :D Mutta kyllä me kesällä jotain tehtiinkin, vaikka pyöreä olomuotoni esti monet kivat hommat. Enimmäkseen kuitenkin otettiin rauhallisesti ja nautittiin sekä laiskoteltiin!




Kesäkuussa tärkein tapahtuma oli maailman parhaan pappakoiran kymppisynttärit! En voi oikeasti uskoa, että Jersiläinen on ilastuttanut elämääni jo niin kauan ♥ Synttäripäivänsä Jeri vietti vanhempieni kanssa lempipaikassaan koko maailmassa eli mökillämme nuuhkien meri-ilmaa. Juhannuksena sitten suuntasimme Volvon keulan kohti Pohjanmaata ja tuolloin Jeri sai myös synttärilahjansa: Ihanan uuden vinkupallon sekä herkkuluun! Voi mikä ilo pallosta olikin, niin Jerille kuin kaksivuotiaalle veljenpojalleni, kun taas isäni ja isoveljeni eivät näyttäneet nauttivan pallon sulosointuisesta äänestä pienessä mökissämme, kun sääkään ei oikein meitä suosinut.. :D Banjo myös nautti taas maalaiselämästä täysin rinnoin! Appivanhempieni luona se oli melkeinpä koko ajan pihalla irti ja toi palloa vuorotellen jokaisen jalkoihin, jos joku vaikka innostuisi sitä heittelemään. Ja jokainen meistä vuorollaan taisi leikkiin ryhtyä. Iltaisin sitten sänkymme jalkopäähän käpertyi hyvin onnellinen ja väsynyt pieni sheltti :')



Heinäkuussa olin niin tukevassa kunnossa ja kärsin kuumuudesta mm. menettämällä nilkkani jalkojeni turvotessa, että Banjon ulkoilutus jäi lähes kokonaan Valtterin kontolle. Onneksi sisällä pystyy myös temppuilla ja treenata pieniä juttuja, että emme päässeet Banjon kanssa ihan kokonaan laiskistumaan! Pariin otteeseen myös hieman hömppäilimme talomme sisäpihalla niin tokoa kuin rally-tokoakin. Juhlimme myös Banjon 2v. synttäreitä kesäherkuilla (mmm mansikat! t. B), uudella lelulla sekä herkkuluulla! Pääasiassa heinäkuu kuitenkin kului ottamalla rennosti ja jännittämällä, milloin perheemme uusin jäsen saapuu maailmaan..!


Elokuu saikin sitten uskomattoman aloituksen, kun ensimmäisen päivänsä aamuna pieni ukkeli viimein saapui maailmaan ♥ Banjo sai jo sairaalasta tuliaisena harson, jossa oli pienen tuoksua, jotta voisi näin jo hieman etukäteen tutustua uuteen tulokkaaseen. Kun sitten saavuimme kotiin muutaman päivän ikäisen vauvan kanssa, meni kaikki paremmin kuin olin edes voinut toivoa! Banjo nuuhki tuota pientä nyyttiä sänkymme päällä ja asettui sitten sen lähettyville makoilemaan, aivan kuin olisi päättänyt, että tästä tyypistä pitää nyt pitää huolta ja sitä vartioida tarkasti :') "Isoveli" onkin ottanut tehtävänsä hyvin vakavasti ja vahtii vauvan unta tarkasti. Pieninkin äänähdys vaunuista saa Banjon valppaaksi ja varmistamaan, että joku muukin varmasti kuuli vauvan itkun ja tekee asialle jotain ♥


Arki on siis lähtenyt meillä rullaamaan oikein mallikkaasti uudenkin perheenjäsenen kanssa. Agilitytreenehin olemme myös palanneet Banjon kanssa ja ei voi kuin todeta, että ihan uskomatonta kuinka hyvää muutaman kuukauden tauko Banjolle onkaan tehnyt! Se on niin syttynyt tuohon lajiin ja jaksaa nykyään jopa kuunnella ohjaustani! Vielä kun oppisin ohjaamaan kunnolla.. :D Yritän myös pitää tämän blogin elossa, vaikka päivät pyörivät pääasiassa erään pienen miehenalun ympärillä ja hänen tahtiinsa :)

Kuvat postauksessa ovat kännykkäräpsyjä, sillä kamerani ovat taas pölyttyneet nurkissa liiankin kauan. Kovasti haaveilen uudesta rungosta, joka toimisi teleobjektiivini kanssa paremmin yksiin kuin nykyinen, mutta raha ei valitettavasti kasva puissa..

19. huhtikuuta 2016

Vieraanvaraisuus on hyve

Kun muuttokuormamme saavutti Helsingin noin viitisen vuotta sitten, tuli meille melko pian selväksi se, että kotiimme majoittuu vieraita melko usein. Kyllähän se on ystäville ja sukulaisille näppärää, kun esimerkiksi suosikkibändin keikalle tänne päin tultaessa majoitukseen ei tarvitse tuhlata rahaa kuin ehkä suklaalevyn verran (jos haluaa olla kohtelias vieras ;) )! Nyt kun asumme naurettavan hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentästä, myös lentokenttähotellipalvelut ovat lisääntyneet majatalossamme :D Erityisen huvittavaa on, että usein nämä kaikki majoitukset ajoittuvat lyhyelle aikavälille, kuten nyt kun lähes kaksi viikkoa putkeen vierashuoneen sohvalla on joku majoittunut! En kuitenkaan valita, sillä on ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia :)

Äiti ja lapset (Aiko, Banjo, Isla & Riima)
Aiko, Riima & Banjo

No, koiramaisempiin aiheisiin päästäänkin sillä, että viimeisimmät majoittujamme olivat Banjon ihastuttava kasvattaja Inka sekä Banjon emä Isla sekä Riima-sisko! Valtteri ei ihan innostunut asuntomme koiramäärän kolminkertaistumisesta, mutta mitä pienistä :D Inka oli järjestänyt meille vierailulleen ohjelmaa ilmoittamalla sekä Islan että Riiman kisaamaan agilityn merkeissä. Niimpä viikonloppu vierähti varsin mukavasti agiliidon parissa, sillä perjantaina aloitimme meidän ohjatuilla treeneillä! Banjo olikin treeneissä varsin pätevänä ja hyvin kuulolla. Väsymystäkin näkyi ainakin vauhdissa, mutta se oli odotettavissa sillä sen verran kovilla pieni koiramies oli äitinsä ja siskonsa lujien luonteiden kanssa koko vierailun ajan.. :D

Lauantaina Isla kisasi kolmen startin verran eikä se pöllömmin mennyt, sillä nollatulos saatiin ja vielä sertin kera! Riima aloitti kisauransa sunnuntaina kahdella startilla. Ensimmäisessä neito oli selvästi hämmentynyt, mutta toinen sujui jo hienosti nollan ja LUVAn arvoisesti! Niin hienoja koiria molemmat ja en melkein malta odottaa, että Banjon kanssa päästään joskus kisaamaan! Tosin voin kuvitella kuinka pihalla ja paniikissa olen ensimmäisissä kisoissamme, melkoinen jännittäjä kun olen :D Inka onneksi lupasi tulla sitten mukaan ja läpsiä tarvittaessa vaikka poskille, että pystyn suoriutumaan radoista! (Kasvattajan tuki ♥)

Ihana Isla ja sertinsä! 


Agilitystä puheen ollen, meikäläisen pitäisi jo tajuta hieman hidastaa vauhtiaan treeneissä, jos aion pitää tämän vauvan sisälläni edes hieman lähemmäksi laskettua aikaa.. Mutta kun se on niin kivaa, etten millään malttaisi! Omatoimitreenitkin houkuttelisi, mutta yritän malttaa. Ehkä jos saisi jonkun kaverin joskus hallille.. Vapaaehtoisia? Mätsäreitä ollaan myös katsasteltu sillä silmällä, että voitaisiin käydä treenailemassa kehäkäytöstä siihen kuntoon, että tuon hammaspuolen kehtaisi viedä sinne H:n haku reissulle joskus. Lähinäyttelyitä siis pidetään silmällä, josko sopiva tuomari osuisi kohdalle ja uskaltautuisimme kehään pyörähtämään.. Nyt kuitenkin nautitaan agiliitelystä ja keväästä täysin rinnon!

11. huhtikuuta 2016

Syy(?) hiljaiseloon..

Blogi on elänyt pitkään hiljaiseloa. Syynä sille on ollut ajanpuute koneella istumiseen ja oma tolkuton väsymykseni. Kevät kuitenkin on tuonut mukanaan uutta energiaa, joten ehkä sitä riittäisi tässä näytön edessä istuskeluun ja kuulumisten päivitykseenkin! Mitään en kuitenkaan lupaa, sillä väsymykselleni on ihan erityinen syy..

Kökkö snäppikuva oli tietty paras.. 

Meidän perhe nimittäin vahvistuu uudelle kaksijalkaisella jäsenellä heinäkuun loppulla! Mahaa täällä olen siis kovasti kasvatellut ja nykyään se näyttääkin jo aika lailla pallolta :D Jännityksellä odotan miten Banjo suhtautuu tulokkaaseen. Käytöksessään kuitenkin on ollut havaittavissa jo muutoksia, sillä minua pieni sinikettu vahtii entistä tarkemmin ja nukkumaan käperrytään nykyään usein niin lähelle masua kuin mahdollista, vaikka ennen suosittiin jalkojeni käyttämistä tyynynä :D Jännittäviä aikoja siis elämme!

Harrastaa ollaan kuitenkin jaksettu salamatkustajastani huolimatta! Agility on mahtavaa ja siitä ollaan nautittu niin ohjatuin- kuin omatoimitreeneinkin. Omatoimitreenailu on kuitenkin ollut vähäistä ajan puutteen vuoksi, mutta nollille se ei ole jäänyt. Myös rally-tokosta ollaan innostuttu ja testattu jopa ratatreeniä kerran! Etsinnässä onkin möllikisoja, joihin ennen syksyä voitaisiin mennä tunaroimaan, sillä ajattelin syksyn tullessa sopivien kisojen osuessa kohdalle aloittaa kisaamisen! Mammalomalaisellahan on sitten aikaa ;) (Juu niin vissiin...)

3. helmikuuta 2016

Joulu Pohjanmaalla

Joulusta on jo ihan liikaa aikaa (siis siitä kirjoittamisen kannalta), mutta nyt vasta saan aikaiseksi viimeistellä tämän postauksen! Laiskuus kai iskenyt, vaikka kovasti sitä yritän vältellä.. Onneksi sentään agiliitelemässä ollaan jaksettu käydä ja vähän tokoilla ja rally-tokoilla kotosalla :) Alkuvuoden pakkaset kyllä söi meiltä muutamat aksatreenit, mutta nyt kelien puolesta näyttää taas paremmalta ja päästään nauttimaan vauhdin huumasta yhdessä säännöllisesti! Avain pitäis vielä hallille hommata, jotta omatoimitreenejäkin voisi pitää muuallakin kuin kotioloissa ja lenkeillä.

Mutta palataanpa siihen meidän jouluun! Suhasimme Volvolla 23.12. Anoppilaan, jossa yleensä yövymme näillä reissuillamme kotopuoleen. Varsinkin näin juhla-aikoina, sillä tuolla on enemmän majoitustilaa kuin minun vanhempieni luona. Onneksi väliä taloilla on vain noin 15 km, joten Jerin luokse pääsee vaikka päivittäin hoitamaan ikävää :) Joulunpyhät otimme rennosti syöden ja sukulaisilla kyläillen. Banjo sai nauttia varsinkin "tätiensä" jakamattomasta huomiosta ja lenkittäjiä riitti! 

Iloinen treenipoppoo! Jeri, Banjo, Elsa & Lukas

Välipäiville olinkin sitten ystäväni Tuiren kanssa varannut meille ja koiruuksille treeniaikaa Kannuksen Dogness-hallilta. Säädimme siis hieman agilityn kanssa, minä tehden molempien shetlantilaisten kanssa pieniä radanpätkiä kummankin omien kykyjen mukaan ja Tuire tehden Lukas-walesin kanssa pientä rataa ja Elsa-schapen kanssa esteisiin tutustellen. Lopuksi annoimme vielä koko porukan rallatella lämpimässä hallissa toisiinsa tutustuen ja leikkien. Oikein onnistunut ilta siis, toivottavasti päästäisiin taas samalla porukalla tuonne uudestaan! :)

Tässä vaiheessa Valtteri olikin jo napannut Volvon ja palannut työelämään pk-seudulle, mutta me Banjon kanssa nautimme olostamme vielä hetken vanhempieni luona. Päivät kuluivat lenkkeillen ja syöden, hyvää seuraa unohtamatta! Molemmat shetlantilaiset vaikuttivat oikein tyytyväisiltä lomaan ja uuden vuoden aattona kotimatkalla junassa minulla olikin väsynyt pieni matkakaveri :) Oli kyllä ihanaa olla pitempi aika Pohjanmaalla ja nähdä kaikkia ihania ihmisiä ♥ Toivottavasti seuraava reissu sinne tulisi pian!

Pahoittelut vähäisistä kuvista! Kamera oli kyllä reissulla mukana, mutta se vietti joulunsa rennosti repussa.. Onneksi puhelimella muistin edes tuon yhden kuvan ottaa, ettei aivan pelkäksi tekstiksi tämä mennyt :D

16. marraskuuta 2015

Kun tekniikka tökkii..

Otsikosta selvinnee syyni sille, miksi kuulumisia ei tänne blogin puolelle ole kuulunut. Blogger kun päätti melkein kuukausi sitten, että ei päästä minua kirjautumaan sisälle ilman yli puolen tunnin odottelua ja tökkii muutenkin. Se jumitti, heitti ulos kesken kaiken ja oli muutenkin vammainen. Nyt yhteiselomme alkaa taas jo sujua, pieni pelko kuitenkin jyskyttää takaraivossa tätä kirjoittaessa..


Mutta mitä meille sitten kuuluu? Ollaan tavattu koirakamuja, niin uusia kuin vanhojakin. Pisimmältä meitä käytiin moikkaamassa Tampereelta asti, kun Jenny ja Vilkku piipahtivat kurkkaamassa Helsingin meininkiä! Postauksen kuvat taas ovat retkeltämme Sipoonkorpeen (miten niin me ei käydä ikinä missään muualla kuin siellä? :D ), jossa mukana olivat Silja ja Käpy sekä ihana Runo, joka tuolloin oli Siljalla kyläilemässä. Agilitytreeneistä ollaan myös nautittu kympillä! Banjolla oli aluksi hieman vaikeuksia keskittyä hommiin, kun ulottuvilla oli niin paljon mielenkiintoisia kavereita, jotka vetivät magneetin lailla pientä sinikettua luokseen. Mutta nykyään herra jaksaa jo keskittyä paremmin tekemiseen ja tekee omistajansa joka kerta hyvin ylpeäksi :) Voisin tästä tehdä vaikka oman postauksensa, että mitä kaikkea oikein me ollaan jo tehty!



Nyt kaikelle tekemiselle ja koirakamujen näkemiselle on ollut pientä taukoa, sillä Banjo on "sairaslomalla". Ei mitään vakavaa, mutta iljettäväää ja ärsyttävää, sillä viikko sitten käytiin eläinlääkärillä hakemassa lääkkeet nenäpunkkeihin.. HYI! Onneksi oireet alkavat jo takanapäin ja päästään taas tapaamaan kamuja ja niihin treeneihin myös! (Tosin seuraavat treenit joihin me päästään minun menojeni takia, ovat varmaan joulukuussa..) Viime viikolla kävinkin agilitytreeneissä koiratta, se oli outoa mutta hyödyllistä, kun suurin osa ajasta oltiin tällä kertaa ohjaajien kesken ilman koiria.

Mutta hyvin siis menee ja kiirettä pitää. Yritän nyt oikeasti aktivoitua täällä, kun kerran tekniikkakin näyttää pelittävän!

12. lokakuuta 2015

Sunday, fun day

Jo etukäteen "pahoittelut" älyttömästä kuvasaasteesta! Liikaa hienoja kuvia! 



Viikko sitten sunnuntaina (4.10.) treffasimme pitkästä aikaa etelän Islanderien porukalla. Mukana olivat siis meidän lisäksi Riitta, Fitz, Boris ja Jasu sekä Anna, Aiko ja Luna. Treffasimme tuttuun tapaan Leppävaarassa. Ilma oli mitä ihanin, aurinko paistoi eikä ollut kylmäkään. Ja koirat kyllä nautti! Shelttiporukka juoksi minkä kintuistaan pääsi ja Jasu-pappa nuuskutteli onnellisena jäniksenpapanoiden perässä :D Jasu on kyllä älyttömän suloinen koiravanhus, kuuro ja näkökin alkaa kadota, mutta niin lempeä ja halittava ♥ Olisin voinut jatkaa papan kuvailua vaikka koko loppupäivän, sen verran hyvin tuo istui syksyiseen maisemaan ruskeine turkkeineen :)







Eilen taas nautimme sunnuntaista ja hyvästä ilmasta treffaamalla Siljaa ja Käpyä Sipoonkorvessa. Banjo nykyään innostuu jo silloin, kun pakkaan reppuun kamoja, joita nuilla reissuilla usein tarvitsemme. Mutta viimeistään Siljan auton näkeminen pihallamme saa sen sekoamaan! Autossa molemmat koirat sitten piippaavat innosta melkein koko matkan ja voi sitä riemua kun viimein pääsemme perille ja molemmat pääsevät vapaaksi! Oli kyllä taas ihana päivä, toivottavasti keskiviikolle suunnittelemamme lenkki onnistuu myös ja saan lomapäivän :)






Harrastuskuulumisia voitaisiin myös päivitellä, sillä perjantaina aloitamme HAU:n järjestämän agilityn alkeiskurssin! Tarkoitus on sitten myös jatkaa agiliitelyä HAU:lla tulevaisuudessa :) Olen kyllä niin  intona tästä, etten malta edes perjantaita odottaa! On kyllä aikamoinen ihme, että kurssille edes pääsimme, sen verran teineilyä oli testeissä Banjolla havaittavissa, ei siitä sen enempää.. Mutta ehkä meissä todellakin on potenttiaalia lajin suhteen tai ainakin Banjossa!

17. kesäkuuta 2015

Agilityn SM 2015

Isla ♥

Viime keskiviikkona starttasimme Banjon kanssa yhteisen kesälomareissumme! Matkasuunnitelma kulki reittiä Helsinki-Joensuu-Oulu-Joensuu-Helsinki, joten istumalihakset pääsivät käyttöön niin junassa kuin autossakin. Aluksi suuntasimme siis Inkan luokse Joensuuhun, josta matkasimme sitten kimpassa Ouluun ja Agilityn SM kisoihin! Oulussa majoituimme Iinan luona ja sainkin ensimmäistä kertaa nähdä Banjon isän Lukan. Eikä muuten jäänyt epäselväksi keneltä tuo riiviö on äänensä perinyt.. Identtiset haukut isällä ja pojalla!


Perhepotretti!

Parasta Banjosta taisi reissulla olla koiraseura ja varsinkin Iinan nuori Elle-neito. Kaksikko löysy heti yhteisen sävelen ja kulutti yhteisen aikansa lähinnä leikkien. Luka-isä ei tästä niin tykännyt, mutta kuka nyt pitäisi siitä että toinen uros, saati oma poika, tulee ja varastaa naisen! :D

Koko kisojen ajan pyörimme Banjon kanssa alueella turisteina. Tärkein tehtävämme oli kuvata sekä videoida Inkan ja Iinan ratoja sekä nauttia tunnelmasta! Täytyy kyllä kehua pientä sinikettua, sillä niin hienosti tuo jaksoi koko viikonlopun. Kentän laidallakin sain rauhassa katsella kisoja ja kuvailla, sillä Banjo asettui aina jalkoihin makoilemaan. Välillä toki nuoren herran huomion veivät kaikki potenttiaaliset ystävät lähettyviltä, mutta pääasiassa tuo malttoi hyvin mielensä! Sunnuntaina testasin myös Banjon kykyä odottaa yksin kevythäkissään minua teltta-alueella ja hyvinhän tuo sujui :) Pätevä kisaturisti saikin palkaksi röhkivän possulelun sekä viilennysmanttelin ja hihnan tokoiluun.

Luka ♥

Oli kyllä mahtavat kisat ja hinku agilityn pariin vain kasvoi! Nyt toivotaan, että ensi kuussa otettavista luustokuvista ei paljastu mitään kammottavaa, joka estäisi harrastuksen ja että syksyllä pääsisimme mukaan HAUn alkeiskurssille!

Lisää kisakuvia löytyy täältä.