Vieraanvaraisuus on hyve

Kun muuttokuormamme saavutti Helsingin noin viitisen vuotta sitten, tuli meille melko pian selväksi se, että kotiimme majoittuu vieraita melko usein. Kyllähän se on ystäville ja sukulaisille näppärää, kun esimerkiksi suosikkibändin keikalle tänne päin tultaessa majoitukseen ei tarvitse tuhlata rahaa kuin ehkä suklaalevyn verran (jos haluaa olla kohtelias vieras ;) )! Nyt kun asumme naurettavan hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentästä, myös lentokenttähotellipalvelut ovat lisääntyneet majatalossamme :D Erityisen huvittavaa on, että usein nämä kaikki majoitukset ajoittuvat lyhyelle aikavälille, kuten nyt kun lähes kaksi viikkoa putkeen vierashuoneen sohvalla on joku majoittunut! En kuitenkaan valita, sillä on ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia :)

Äiti ja lapset (Aiko, Banjo, Isla & Riima)

Aiko, Riima & Banjo

No, koiramaisempiin aiheisiin päästäänkin sillä, että viimeisimmät majoittujamme olivat Banjon ihastuttava kasvattaja Inka sekä Banjon emä Isla sekä Riima-sisko! Valtteri ei ihan innostunut asuntomme koiramäärän kolminkertaistumisesta, mutta mitä pienistä :D Inka oli järjestänyt meille vierailulleen ohjelmaa ilmoittamalla sekä Islan että Riiman kisaamaan agilityn merkeissä. Niimpä viikonloppu vierähti varsin mukavasti agiliidon parissa, sillä perjantaina aloitimme meidän ohjatuilla treeneillä! Banjo olikin treeneissä varsin pätevänä ja hyvin kuulolla. Väsymystäkin näkyi ainakin vauhdissa, mutta se oli odotettavissa sillä sen verran kovilla pieni koiramies oli äitinsä ja siskonsa lujien luonteiden kanssa koko vierailun ajan.. :D

Lauantaina Isla kisasi kolmen startin verran eikä se pöllömmin mennyt, sillä nollatulos saatiin ja vielä sertin kera! Riima aloitti kisauransa sunnuntaina kahdella startilla. Ensimmäisessä neito oli selvästi hämmentynyt, mutta toinen sujui jo hienosti nollan ja LUVAn arvoisesti! Niin hienoja koiria molemmat ja en melkein malta odottaa, että Banjon kanssa päästään joskus kisaamaan! Tosin voin kuvitella kuinka pihalla ja paniikissa olen ensimmäisissä kisoissamme, melkoinen jännittäjä kun olen :D Inka onneksi lupasi tulla sitten mukaan ja läpsiä tarvittaessa vaikka poskille, että pystyn suoriutumaan radoista! (Kasvattajan tuki ♥)

Ihana Isla ja sertinsä! ♥

Agilitystä puheen ollen, meikäläisen pitäisi jo tajuta hieman hidastaa vauhtiaan treeneissä, jos aion pitää tämän vauvan sisälläni edes hieman lähemmäksi laskettua aikaa.. Mutta kun se on niin kivaa, etten millään malttaisi! Omatoimitreenitkin houkuttelisi, mutta yritän malttaa. Ehkä jos saisi jonkun kaverin joskus hallille.. Vapaaehtoisia? Mätsäreitä ollaan myös katsasteltu sillä silmällä, että voitaisiin käydä treenailemassa kehäkäytöstä siihen kuntoon, että tuon hammaspuolen kehtaisi viedä sinne H:n haku reissulle joskus. Lähinäyttelyitä siis pidetään silmällä, josko sopiva tuomari osuisi kohdalle ja uskaltautuisimme kehään pyörähtämään.. Nyt kuitenkin nautitaan agiliitelystä ja keväästä täysin rinnon!

Agilityn SM 2015

Isla ♥

Viime keskiviikkona starttasimme Banjon kanssa yhteisen kesälomareissumme! Matkasuunnitelma kulki reittiä Helsinki-Joensuu-Oulu-Joensuu-Helsinki, joten istumalihakset pääsivät käyttöön niin junassa kuin autossakin. Aluksi suuntasimme siis Inkan luokse Joensuuhun, josta matkasimme sitten kimpassa Ouluun ja Agilityn SM kisoihin! Oulussa majoituimme Iinan luona ja sainkin ensimmäistä kertaa nähdä Banjon isän Lukan. Eikä muuten jäänyt epäselväksi keneltä tuo riiviö on äänensä perinyt.. Identtiset haukut isällä ja pojalla!

♥

Perhepotretti!

Parasta Banjosta taisi reissulla olla koiraseura ja varsinkin Iinan nuori Elle-neito. Kaksikko löysy heti yhteisen sävelen ja kulutti yhteisen aikansa lähinnä leikkien. Luka-isä ei tästä niin tykännyt, mutta kuka nyt pitäisi siitä että toinen uros, saati oma poika, tulee ja varastaa naisen! :D

Koko kisojen ajan pyörimme Banjon kanssa alueella turisteina. Tärkein tehtävämme oli kuvata sekä videoida Inkan ja Iinan ratoja sekä nauttia tunnelmasta! Täytyy kyllä kehua pientä sinikettua, sillä niin hienosti tuo jaksoi koko viikonlopun. Kentän laidallakin sain rauhassa katsella kisoja ja kuvailla, sillä Banjo asettui aina jalkoihin makoilemaan. Välillä toki nuoren herran huomion veivät kaikki potenttiaaliset ystävät lähettyviltä, mutta pääasiassa tuo malttoi hyvin mielensä! Sunnuntaina testasin myös Banjon kykyä odottaa yksin kevythäkissään minua teltta-alueella ja hyvinhän tuo sujui :) Pätevä kisaturisti saikin palkaksi röhkivän possulelun sekä viilennysmanttelin ja hihnan tokoiluun.

Luka ♥

Oli kyllä mahtavat kisat ja hinku agilityn pariin vain kasvoi! Nyt toivotaan, että ensi kuussa otettavista luustokuvista ei paljastu mitään kammottavaa, joka estäisi harrastuksen ja että syksyllä pääsisimme mukaan HAUn alkeiskurssille!

Lisää kisakuvia löytyy täältä.

Jyväskylä ja Joensuu

Viikko sitten (6.-8.2.) Banjo pääsi kanssamme reissaamaan! Lähdimme viettämään viikonloppua ystäviemme luo Jyväskylään ja karvainen lapsemme toivotettiin enemmän kuin tervetulleeksi mukaamme :) Luvassa oli myös Banjon ensimmäinen junamatka, jota hieman jännitin, mutta taas aivan turhaan! Pikkumies katseli rauhallisena lattialta mitä vaunussa tapahtui eikä se ainut matkatoverikaan häirinnyt, vaikka puolet matkasta matkustimme vastakkaisilla paikoilla. Kovasti vaan Banjon teki mieli toiseen tutustua, mutta tämä vanhempi uros ei pennusta ollut kiinnostunut. Pari kertaa haukahtamalla B yritti vielä toisen huomiota saada, mutta kun lupaa ei minulta eikä matkatoverilta itseltään leikkeihin tullut, tyytyi pikkuinen osaansa ja syvään huokaisten käpertyi lattialle nukkumaan. Matkustus takaisinkin sujui todella hyvin, tällä kertaa tosin sylissä, sillä jalkatilaa oli vähemmän. Siinäkin vain nukuttiin ja ihmeteltiin, mitä muut oikein haukkuvat :)

Oleskelu Jyväskylässä sujui myös oikein mallikkaasti eikä yksinolokaan vieraassa asunnossa ollut ongelmaksi. Isäntäväen omaisuuttakaan sinikettumme ei tuhonnut, mitä nyt yrittä lapasia ja sukkia varastella kun silmä vältti ;) Oikein mainio matkakumppani siis meillä ja kovasti toivoteltiin Banjo tervetulleeksi uudestaankin, toivottavasti saa ottaa meidätkin mukaan sillä mukava viikonloppu oli meilläkin! :D

Ihana Isla ♥

Viime viikonloppuna oli tarkoitus viettää viikonloppu (to-su) Joensuussa Inkan luona ja hänen Wanhojen tanssinsa kuvaten sekä hovinarrina perässä kulkien :D Mutta Riima-sisko päätti laittaa mahansa sekaisin ja sairastua kunnolla, joten kaiken varalta jätin Banjon kotiin ja lähdin yksin matkaan. Valtterillakin oli viikonlopulle menoa, jonne pikkukoiraa ei mukaan voinut ottaa, mutta onneksi on vakio hoitopaikka, Tätilä, jonne lyhyelläkin varoajalla karvainen veljenpoika on aina tervetullut! Kiitos vielä kerran tytöt! Viikonloppuni sujui siis ilman omaa karvapalloani Joensuussa, mutta hauskaa oli kaikesta huolimatta! Seuraavalla kerralla pääsee toivottavasti Bjanktonkin mukaan leikkimään äidin ja siskon kanssa sekä raivostuttamaan Caraa yllin kyllin :D Sunnuntaina kotiin tullessa minua odottikin innokas pieni karvainen kaveri, jonka vastaanotto vei kirjaimellisesti jalat alta! En olisi uskonut, että noin pieni koira saa minut loikallaan kaatumaan, mutta niin vain kävi :D Ja kyllä tuo vaan onnelliselta näytti, kun sai käpertyä kainalooni päiväunille ♥

Unikaveri ♥

Kuvat napattu Instagram-tililtäni

Ps. Eilen blogi ylitti 5000 katselun maagisen rajan! Hurjaa! Kun 10-tonni pamahtaa rikki, lupaan järjestää jotain arvontaa :) Tässä vielä kuvakaappaus todisteena epäuskoisille! ;)

10.-12.10.

Muutamia hetkiä (ehehe postaamisessa taas kesti..) taaksepäin Inka sekä Isla ja Riima matkustivat syyslomaa aloittamaan tänne etelään! Saimme siis mitä parhainta seuraa viikonlopuksi! Valtteri taisi ehkä kauhistua sitä, kuinka monta koiraa pienehköön kaksioomme tuolloin majoittuu, sillä mies ilmoitti heti suunnitelmista kerrottuani lähtevänsä Pohjanmaalle siksi aikaa :D Mutta eipä se haitannut, sillä saimmepa rauhassa höpistä ah niin ihania koirajuttuja!

Perjantaina noudin Inkan ja sessut junalta. Kello näytti silloin jo lähes puoltayötä, joten ilta koostui vain riemullisista jälleennäkemisistä sekä pienestä kävelystä talomme lähimaastoissa. Nukkumisjärjestelyt hoidimme niin, että riiviöt nukkuivat kanssani portin takana makkarissa oman turvallisuutensa takia. Inka ja Isla valtasivat sohvan ja nukkuivat kuin tukit. Minä taas.. Noh, vähän ennen neljää heräsin järkyttävään ärinämörinään, kun Riima oli sitä mieltä että nyt on aika leikkiä, kun Banjo taas olisi tahtonut ennemmin nukkua. Puoli viiteen kuuntelin sitä hyörintää ja pyörintää, kunnes menetin hermoni ja nappasin Banskun viereeni. Kuinka onnelliselta tuo pieni koira näyttikään, kun sai rauhassa käpertyä kylkeeni nukkumaan! Riima sitten hetken protestoi asiaa lattialla, kunnes kyllästyi ja jatkoi viimein uniaan.

Hyvin levänneinä (joopa joo..) pakkasimme kimpsumme ja kampsumme lauantaina autoon suunnaten kohti Kirkkonummen Luomaa sekä Kajsaa ja koiria! Navigaattori ohjasi kuin ohjasikin meidät heti oikeaan paikkaan ja hupaisia tornitaloja ihmetellen saimme auton parkkiin. Mitkä ihanat lenkkimaastot siellä koirien kannalta olikaan! Peltoja (vai olikohan ne niittyjä?) vaikka miten paljon, joten irti sai katras taivaltaa matkaa. Isla loi heti uusia ystävyyssuhteita ja Riimakin pyrki hienosti pysymään isompien perässä. Banjo nössykkä välillä koki kauhun hetkiä, kun isommat sheltit juoksivat sinne tänne haukkuen, joten se haki turvaa meistä ihmisistä ja nökötti jaloissa aina, kun meno kävi sen mielestä liian hurjaksi.

Ruokailun ja päiväuniemme jälkeen Anna saapui Aikoin ja Lunan kanssa lisämään asuntomme koirakantaa yhdeksi yöksi yhteensä viiteen merleshelttiin! Iltaan kuuluikin sopivassa suhteessa ulkoilua, höpöttelyä, leffaa sekä kunnolla herkkuja ;) Yö myös sujui paljon edellistä rauhallisemmin, sillä pennut taisivat olla melko uupuneita päivän tohinoista ja sammuivat kylki kylkeen uinuen koko yön hiljaa ja rauhassa.

Sunnuntaina pääpaino oli saada pentusista edustavat 3kk-kuvat ja onnistuimme siinä oikein mallikkaasti! Banjon kuvan näette herran omalta sekä kasvusivultaan. Annan ja koirien sanottua heipat suuntasimme Viikkiin, jonne Inka koirineen seuraavaksi majottui Petran luo. Käväisimme siellä myös vielä lenkille, joten Banjo tutustui viikonlopun aikana moneen uuten koirakaveriin! Täytyy kyllä myöntää, että olen ylpeä tuosta pentusesta. Vaikka hieman välillä isompien riehumiset pelottivat pientä, pärjäsi se oikein mallikkaasti suuressakin koiralaumassa :) Inkan kanssa naurettiin, että Banjon ohella tässä sosiaalistettiin myös minua :D Nyt on siis lisää lenkkikavereita täälläkin päin ja toivottavasti pääsemme yhteislenkeillä vielä monen monta kertaa :)

Oikein onnistunut viikonloppu siis ja seuraavaa pitää kyllä jo ryhtyä suunnittelemaan! Lisää kuvia Inkan Helsingin reissusta voitte ihailla täältä.