Meidän viikonloppu oli kiireinen. Tai no Banjo sai ottaa aika rennosti, mutta Valtterin kanssa ei paljon kotona rentouduttu. Suurin syy kiireeseemme oli se, että äitini täytti viime viikolla pyöreitä ja olimme veljieni kanssa suunnitelleet hänelle yllätyksen. Äiti nimittäin nappasi isän mukaansa ja suuntasi etelän lämpöön synttäreitä pakoon ja kun lauantaina tulivat takaisin, olimmekin kaikki lapset perheinemme kentällä heitä vastassa. Viikonloppuun kuului siis jännittämistä ja juhlintaa, mutta myös leffakäynti veljenpoikien kanssa ja ihanaa yhdessäoloa :)
Sunnuntaina myös Aiko pääsi mukaan tohinaan, sillä olin jo aikaa sitten luvannut Annalle kaitsea neitosta sillä välin, kun Anna ja Luna pyörähtävät Lahdessa kehäkettuilemassa. Aamulla herätimme (kyllä, herätimme) Banjon aikaisin Valtterin kanssa ja aamupalan jälkeen lähdimme noutamaan Aikoa asemalta. Tämän jälkeen lenkkeilimme pari tuntia niin kauniissa aamussa. Tai niin olin ajatellut.. Tuo kaksi tuntinen tuli oikeasti tarvottua polveen asti olevassa hangessa, kun lisää lunta pyrytti koko ajan vaakatasossa eikä tuulikaan ollut mikään lempein. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tänne Helsinkiin satoi siis kunnolla lunta eikä aamulla teitä vielä ollut aurattu, joten saimme itse raivata kulkuväyliä nietosten keskelle. Valtteri oli aivan varma, että sisälle päästyämme koirasisarukset nukahtavat saman tien, mutta tiesin sen olevan toiveajattelua. Ja niin vain kunnon painit saatiin aikaiseksi! Vanhempieni, varsinkin isäni mielestä Aiko oli oikean koiran kokoinen, toisin kuin pikkuruinen Banjo.. :D
Aiko oli kyllä reipas hoitokoira. Aluksi sitä hieman jännitti outo paikka sekä myös silloin kuin paikalla oli hetkellisesti paljon vieraita ihmisiä. Mutta neitonen reipastui pian ja paini veljensä kanssa iloisesti kaiken hälinän keskellä :) Mielellämme siis otamme vieraan uudelleenkin vastaan!
Eilen minulla oli sitten paluu arkeen ja koulun penkille. Keväästä tulee kyllä todella kiireinen opparin, muiden koulujuttujen sekä kuoron 30v. juhlakonsertin kanssa.. Mutta kyllä tästä selvitään, kun vastapainona on kivaa touhuamista mahtavan pienen sheltin kanssa! :)
Ps. Huomasitte varmaan uuden ulkoasun! Banneri on taitavan kasvattajatäti Inkan käsialaa, joten suuri kiitos sekä kumarrus hälle siitä! Huomioikaa erityisesti mainiot lempinimet, jotka lambikoirat ovat tämän sanataiturin ansiosta itselleen saaneet :DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti