Käpy kylässä

Kylläpä on ollut kiire. En oikeasti ole käynnyt tässä tahattoman blogitauon aikana kuin kahdesti!! Huhhuh. Kirjoittettavaa kyllä olisi ollut, joten yritän nyt jakaa asiat eri postauksiin aikajärjestyksessä.

Aloittakaamme juhannusviikosta, jota vietimme kahden ihmisen ja kahden koiran porukalla! Banjon ystävä Käpy kun tuli meille hoitoon sinä tiistaiana kun kotiuduimme Banjon kanssa Agilityn sm-reissulta ja majaili meillä maanantaihin asti omistajiensa matkaillessa ulkomailla. Tiistaina kävimme iltalenkillä ensin metsässä ennen kuin Silja sanoi heipat ja Käpy jäi meille. Ajatuksena oli väsyttää painikavereita, jotta ilta sujuisi rauhallisesti, mutta mitä vielä! Paini olisi jatkunut varmaan koko yön, jos ei oltaisi illan aikana eristetty poikia toisistaan vähän väliä :D Ensimmäinen yökin nukuttuun niin, että Banjo oli kanssamme makuuhuoneessa ja Käpy sai muun osan asunnostamme käyttöönsä, kun rauhoittuminen omiin kävythäkkeihinkään ei meinannut onnistua. Loput yöt menimme sitten koirat omissa kevythäkeissään järjestelyllä, mikä osoittautui lopulta oikein hyväksi.

Meno oli kyllä aika villiä tuon kuuden päivän ajan ja välillä pelkäsinkin, että toinen koirista loukkaa itsensä, mutta onneksi vahingoilta vältyttiin. Lenkkeilyt sujuivat mukavasti jopa siten, että olin yksin koirien kanssa. Ehkä kiitän tästä juhannusta, joka taas hiljensi kaupunkia ja lenkeillä tuntui välillä että olen koirien kanssa ainut ihminen tässä osassa Helsinkiä :D Ohituksia ei siis kovin montaa tullut ja nekin vähäiset sujuivat herkkujen voimalla ihan kivasti, kun laitoin molemmat pojat istumaan ja odotin vastaantulijan menevän ohi.

Käpy kokeili myös yksinoloa, kun kävimme Banjon kanssa hampaanpoiston kontrollissa. Hyvin sujui  yksikseen olo pieneltä mieheltä vieraassa paikassa! Mitä nyt vähän oli merkattu yhtä lipaston nurkkaa, mutta mitään ei ollut vieraamme rikkonut. Koko vierailun "vahingotkin" jäivät pieniksi, kun Käpy merkkasi yhteensä kaksi kertaa sisällä (tuo lipasto + sohvan kulma) sekä nappasi erään paitani hampaisiinsa, kun en huomannut ja repi sen. Sainkin sitten tuliaisiksi uuden hienon paidan, kiitos siitä vielä kerran Silja!

Hienosti sujui siis elo kahden koiran kanssa. Välillä hermoa kiristi varsinkin iltaisin tuo jatkuva paini, mutta ajan saatossa molemmat koirat tajusivat mitä "RIITTÄÄ!"-karjaisu oikein tarkoittaakaan :D Vaikeinta ehkä meille aamu-unisille eli minulle ja Banjolle oli se, että Käpy oli tottunut aikaisiin herätyksiin. Onneksi pieni pissatusreissu 6-7 välillä riitti vieraalle ja saimme sen jälkeen nukkua vielä hetken ennen päivän paineja! Mukavaa myös oli kaikilla, varsinkin tuolla kaksikolla, mutta kyllä Banjoa väsytti seuraavana päivänä Käpyn kotiinpaluusta. Otimmekin sen päivän sitten ihan rennosti ja latasimme akkuja seuraaviin rientoihin.

Niin ja teitä varmaan kiinnostaa kontrollikäynnin kuulumiset! No, aikaa meni yhteensä puolituntia, josta 5 minuuttia meni eläinlääkärin kanssa. Hän toteti haavojen parantuneen hyvin ja että "monsterihammas" ei paina mihinkään eikä näin haittaa tai aiheuta mitään ongelmia Banjolle, joten sitä ei tarvitse poistaa :) Katsotaan sitten uudestaan asiaa, jos siitä alkaa olla poitsulle jotain haittaa, mutta nyt jatkamme hampaiden hoitoa harjailemalla ja luita jyrsimällä. Oli kyllä helpottunut olo tuon reissun jälkeen ja kun hinnaksi tuli 0,00€ oli suupielet aikalailla korvissa, kun astelimme Apexin ovesta ulos!

Peitsihampaan poisto

Viikko sitten oli vuorossa Banjon peitsihampaan poisto. Olin panikoinut tavalliseen tapaani tätä jo etukäteen, joten kenties tästä syystä olin kyseisen päivän aamuna melko rauhallinen. Saavuimme Animagi Apexiin, jossa operaatio suoritettin, puoli yhdeksän aikoihin aamulla. Lääkärin tutkiessa Banjon purentaa jännitin tuomiota. Hänen ehdotuksensa olivat samat kuin muutama viikko sitten eli oikomishoito tai poisto. Oikomista en edes halunnut ajatella, joten pääsyimme peitsihampaan poistoon. Peitsen virheelliseen asentoon vääntämän alakulmurin kanssa päädyimme siihen, että odotamme reagoiko se mitenkään peitsen poistoon. Lääkärin mukaan mahdollisuudet sen suoristumiseen ovat 50/50, joten saa nähdä miten käy. Mielelläni en lähtisi sitä poistamaan, sillä hampaan juuri on kuitenkin niin suuri osa noinkin kapeasta leuasta kuin Banjolla on eikä hammas näytä pojua haittaavan. Tällä samalla kertaa näytimme lääkärille myös pari päivää sitten Banjon ohimolle ilmestynyttä pattia, joka oli herraa häirinnyt sen verran, että tämä oli sen verestäväksi raapinut kielloista ja hoitoyrityksistämme huolimatta. Lääkäri lupasi näyttää sen ihotauteihin erikoistuneelle lääkärille. Näillä puheilla pieni karvalapsemme sitten jäi klinikan henkilökunnan huomaan ja eipä tuo vaikuttanut asiasta juuri välittävän, sen verran iloisesti häntä vispasi, kun lääkärin kanssa kulkivat käytävää vastakkaiseen suuntaan meidän kanssamme. Matkalla Banjo näytti myös tavalliseen tapaansa moikkaavan jokaisen hoitajan, joka vastaan tuli :')

Peitsihammas

"Monsterihammas" :D

Kotona oli outoa ja hiljaista ilman sheltinretkua. Puolen päivän aikaan sain sitten soiton, että hammas oli poistettu onnistuneesti eikä mitään ongelmia ollut ilmennyt. Koko purukalusto oli myös käyty läpi ja oli kuulemma hyvässä kunnossa. Ihotautilääkäri oli myös katsonut ohimon pattia ja todennut sen nuorille koirille yleiseksi hyvänlaatuiseksi kasvaimeksi, histiosytoomaksi. Noilla on kuulemma tapana poistua itsestään, mutta kun Banjoa patti oli häirinnyt sen verran, että herra oli sen verille raapinut, päädyimme yhdessä siihen, että lääkäri poistaa sen. Näin päästiin tuostakin vaivasta kerta heitolla eroon, mutta tikit ohimolla taas tiesivät sitä, että koirastamme tulee satelliittipää haavan paranemisen ajaksi.

Kolmen aikaan iltapäivällä haimme sitten tokkuraisen, satelliitilla päivitetyn koiramme kotiin :D Hoito-ohjeiden ja lääkkepussin kanssa saavuimme kotiin, jossa ilta sujui potilaalta lähinnä nuokkuen ja kainaloon pyrkien, kunhan vain jalat alkoivat kantaa. Ruoka herralle piti turvottaa viikon ajan ja jo tuolloin illalla se suostui sitä jonkin verran maistelemaan. Suun haavaa tulee huuhdella siihen saadulla liuoksella päivittäin 2 kertaa, aamulla ja illalla. Kipulääkettä meidän ei onneksi ole tarvinut antaa kertaakaan, sillä jo seuraavana päivänä leikkauksesta Banjo olisi ollut valmiina riehumaan tavalliseen tapaansa :D Vaikein osia tässä on ollut se, että tuon keppi- ja luuhullun tulee olla erossa kaikesta kovasta pureskeltavasta kahden viikon ajan, joten lenkit ovat välillä olleet yhtä tuskaa. Onneksi tuo on sisäistänyt jo jätä-käskyn melko hyvin ja varsinkin tämän viikon aikana se on alkanut toimia erittäin mallikkaasti! Tänään kyllä huomasin, että lenkillä Banjo odotti palkintoa siitä, että hän ohitti kepit hienosti kontaktissa.. :D Sisätiloissa ollaan välillä myös tuskastuttu, kun luut on piilotettuina kaappiin. Onneks pehmolelut sentään saatiin pitää esillä ja ne ovatkin saaneet kovaa kyytiä! Herra Ikearotta on menettänyt jo 3/4 pikkujalkaansa. Eilen uskalsin jo antaa vinkuja sisältävän kettupehmon ja voi sitä riemua! Kummipoikamme 2v. oli meillä myös hoidossa ja vauhtikaksikko saikin hurjat leikit aikaiseksi, että odotin milloin jompi kumpi loukkaa itsensä! Vahingoilta onneksi vältyttiin (tällä kertaa..) ja loppu päivän lattialla rötkötti väsynyt pieni koira kettu kainalossaan :)

"Patin" haava päivä leikkauksen jälkeen

"Patin" haava viikko leikkauksesta

Suu päivä leikkauksen jälkeen

Suu viikko leikkauksesta (tikeissä hieman ruokaa kiinni..)

Paraneminen on siis lähtenyt hyvin käyntiin ja haavat näyttää molemmat hyviltä! Kauluria on tarvinut pitää päässä vain öisin ja yksinolojen ajan, eikä se kyllä pahemmin näytä haittaavan Banjoa. Vähän vain ärsyttää, kun kolahtelee tuoleihin ja vaikeuttaa leluilla leikkimistä :D "Monsterihammasta" eli sitä vammailevaa alakulmuria on myös painettu ohjeiden mukaan, sen verran mitä Banjo antaa. Sen suoristumisesta en osaa vielä oikein mitään sanoa, katsellaan kuinka käy.. Pahoittelen hieman huonoja kuvia haavoista sekä hampaista ennen leikkausta, ovat puhelimella otettuja niin siksi laatu ei silmiä hivele.

Koska jotain kuitenkin kiinnostaa, hintaa hammasoperaatiolle tuli 335,58 € ja histiosytooman poisto toi hintaan lisää hieman alle 100 €. Tyyristähän tuo oli, mutta olimme varautuneet pahempaan nettikeskustelujen perusteella! Nyt asia on kuitenkin hoidettu ja muutaman viikon päästä on luvassa kontrolli, jossa alakulmurin tilannetta katsotaan uusiksi. Sitä ennen tiedossa on kuitenkin minun ja Banjon yhteinen kesälomareissu akselilla Helsinki-Joensuu-Oulu-Joensuu-Helsinki! Lähdemme siis yhdessä Inkan kanssa kohti Agilityn SM-kisoja! Reissua odotan innolla, varsinkin kun pääsen näkemään Banjon isän Lukan ensimmäistä kertaa! :)

Jos jokin jäi mietityttämään teitä koskien Banjon hammasoperaatiota, niin kysyä saa toki lisää ja vastaan parhaan kykyni mukaan!

Hengissä ollaan!

Oho, kylläpäs taas on ollut hiljaista meidän osalta blogimaailmassa! Pahoitteluni suuret siitä! Kovin tuntuu vain kiire olemaan, vaikka koulua ei enää ole eikä sen opinnäytetyönkään kanssa tarvitse enää pähkäillä. Nyt jännitetään vain, että valmistunko keväällä vai syksyllä :D

Koirakavereitakaan ei oikein olla ehditty nähdä. Viimeisenä opparintekopäivänä M toi Aapon mukanaan, joten pojat saivat leikkiä ja tutustua toisiinsa. Hyvin meni ja Banjokin osasi hienosti ottaa pienemmän leikkikaverin huomioon :) Muuten ollaankin nyt sitten otettu rauhallisemmin, sillä Banjolla on meneillään antibioottikuuri + silmätipat silmätulehdukseen sekä ylähengitystietulehdukseen. Molemmat kuulemma pennuilla yleisiä, kun tuolla maassa möyrivät ja kaikkea tutkivat. Oireilu ainakin vähentynyt molempien osalta, joten eiköhän siellä nenässäkin tulehdus ollut eikä vierasesine, joka oli lääkärin toinen arvaus oireiluun. Eiköhän me siis ihan kohta olla aktiivisena menossa paikasta toiseen! :)

Peitsihammastakin näytettiin tohtorille, joka antoi tuomiokseen poiston sekä ylä- että alakulmurille, jonka peitsi on siis vääntänyt vinoon ja se työntyy ulos suusta. Aika varattiin (1.6), mutta vielä mietityttää tuo alakulmurin poisto, kun sen juuri on niin iso osa koiran leukaa, varsinkin noin kapealeukaisen koiran kuin sheltti on.. Ehkä menen sitä näyttämään vielä toiselle lääkärille tai sitten poistetaan ensin vain yläkulmuri. Kenties tuolloin 1.6. olen lääkärin kanssa lisää keskusteltuani viisaampi, ainakin toivottavasti. Huolestuttaa.

Kesällä luvassa siis ainakin hammasoperaatio sekä toivottavasti myös paljon kaikkea kivaa!

Hammasvamma ja pentunäyttely

Perjantaina havahduin aikaisin aamulla puhelimen murinaan, mutta nukahdin kuitenkin heti uudestaan. Herätyksen aikaan selvisi, että pieniä mutkia matkaansa saaneina Inka ja Riima ne vain siellä ilmoittelivat saapuvansa aikomaansa hieman myöhemmin tänne eteläiseen Suomeen. Mutta lopulta kaksikko pääsi perille ja riemulla Banjo kasvattajan sekä siskonsa otti vastaan!

Olin Inkalle jo ennemmin ilmaissut pelkoani Banjon hampaiden outouden vuoksi, joten otimme ne syyniin heti kättelyssä. Katselun, kuvaamisen ja konsultoinnin (kolme kovaa koota heh) tulimme siihen valitettavaan toteamukseen, että kyllä sieltä peitsihammas on nyt kehittymässä. Purukalusto tulee siis pääsemään eläinlääkärin tarkkaan syyniin ja toinen yläkulmuri tullaan poistamaan. Harmittaa, mutta eihän näille mitään voi. Banjoa tämä hammasvamma ei kuitenkaan mitenkään haittaa eikä se tule vaikuttamaan sen käyttöön harrastuksissa, joihin siitä kaveria halusinkin. Mainio koira mitä mahtavimmista vanhemmista, kuten muiden Islanderien omistajien kanssa totesimme pohdintojemme päätteeksi. Parempaa en olisi voinut toivoa ja suuret kiitokset tästä ihanuudesta Inkalle! Eiliset kiittelyt päättyivät meidän molempien kyyneliin, joten jätän asian nyt tähän (kyyneliä nieleskellen) :D

Lauantaina sitten pyörähdimme Lahdessa näyttämässä 5/6 Islanderista Elena Ruskovaaralle ja jokainen pentu käyttäytyi kyllä mallikkaasti! Banjo aluksi hieman ihmetteli, mihin hänet ollaan oikein tuotu, mutta jos paikalla on mahtavaa seuraa sekä ruokaa vaikka muille jakaa, viihtyy meidän pieni possu takuulla! Häkissä olo sujui hienosti ja rennosti omaa vuoroa odotellen. Välillä piti hieman puhista häkin ohi kulkeville koiruuksille sekä muistutella siskoja siitä, kenen häkkissä sitä oikein vuoroa odoteltiin :D Hassu pieni mies! Mutta ylpeä olen kyllä Banjon käytöksestä niin odotteluissa kuin kehässäkin. Erityisen iloinen olin myös siitä, että Ruskovaara totesi pentuni käytöksen mukavaksi, mitä se onkin! :)

Arvostelutilanteessa vinoa alakulmuria ihmeteltiin, mutta peitsihampaasta ei kommenttia tullut. Liikkeet sujui hienosti minun aivopieruistani huolimatta (miksi pitää aina jännittää niin, ettei aivot kunnolla toimi??!) ja seisominen sujui vallan mainiosti! Liikkeessä häntä nökötti korkealla, mutta muuten B liikkui mukavasti ilman suurempia loikkia. Tuloksena lopulta PEK4, eikä me välitetä siitä, että kilpakumppaneita meillä oli tasan se kolme ;)

"Solakka, reipas ja jäntevä. Kepeä raajaluusto. Tarpeeksi kulmauksia. Purenta ei valmis, yksi kulmahammas hakeutuu eteenpäin. Kuono saa vahvistua. Hyvin asettuneet korvat. Liikkuessa korkea häntä. Huolimaton etuliike, liikkeeseen saa tulla lisää ulottuvuutta. Nyt niukassa karvassa. Mukava käytös." PEK4 - rodunomainen lähestyttäessä