Vieraanvaraisuus on hyve

Kun muuttokuormamme saavutti Helsingin noin viitisen vuotta sitten, tuli meille melko pian selväksi se, että kotiimme majoittuu vieraita melko usein. Kyllähän se on ystäville ja sukulaisille näppärää, kun esimerkiksi suosikkibändin keikalle tänne päin tultaessa majoitukseen ei tarvitse tuhlata rahaa kuin ehkä suklaalevyn verran (jos haluaa olla kohtelias vieras ;) )! Nyt kun asumme naurettavan hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentästä, myös lentokenttähotellipalvelut ovat lisääntyneet majatalossamme :D Erityisen huvittavaa on, että usein nämä kaikki majoitukset ajoittuvat lyhyelle aikavälille, kuten nyt kun lähes kaksi viikkoa putkeen vierashuoneen sohvalla on joku majoittunut! En kuitenkaan valita, sillä on ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia :)

Äiti ja lapset (Aiko, Banjo, Isla & Riima)

Aiko, Riima & Banjo

No, koiramaisempiin aiheisiin päästäänkin sillä, että viimeisimmät majoittujamme olivat Banjon ihastuttava kasvattaja Inka sekä Banjon emä Isla sekä Riima-sisko! Valtteri ei ihan innostunut asuntomme koiramäärän kolminkertaistumisesta, mutta mitä pienistä :D Inka oli järjestänyt meille vierailulleen ohjelmaa ilmoittamalla sekä Islan että Riiman kisaamaan agilityn merkeissä. Niimpä viikonloppu vierähti varsin mukavasti agiliidon parissa, sillä perjantaina aloitimme meidän ohjatuilla treeneillä! Banjo olikin treeneissä varsin pätevänä ja hyvin kuulolla. Väsymystäkin näkyi ainakin vauhdissa, mutta se oli odotettavissa sillä sen verran kovilla pieni koiramies oli äitinsä ja siskonsa lujien luonteiden kanssa koko vierailun ajan.. :D

Lauantaina Isla kisasi kolmen startin verran eikä se pöllömmin mennyt, sillä nollatulos saatiin ja vielä sertin kera! Riima aloitti kisauransa sunnuntaina kahdella startilla. Ensimmäisessä neito oli selvästi hämmentynyt, mutta toinen sujui jo hienosti nollan ja LUVAn arvoisesti! Niin hienoja koiria molemmat ja en melkein malta odottaa, että Banjon kanssa päästään joskus kisaamaan! Tosin voin kuvitella kuinka pihalla ja paniikissa olen ensimmäisissä kisoissamme, melkoinen jännittäjä kun olen :D Inka onneksi lupasi tulla sitten mukaan ja läpsiä tarvittaessa vaikka poskille, että pystyn suoriutumaan radoista! (Kasvattajan tuki ♥)

Ihana Isla ja sertinsä! ♥

Agilitystä puheen ollen, meikäläisen pitäisi jo tajuta hieman hidastaa vauhtiaan treeneissä, jos aion pitää tämän vauvan sisälläni edes hieman lähemmäksi laskettua aikaa.. Mutta kun se on niin kivaa, etten millään malttaisi! Omatoimitreenitkin houkuttelisi, mutta yritän malttaa. Ehkä jos saisi jonkun kaverin joskus hallille.. Vapaaehtoisia? Mätsäreitä ollaan myös katsasteltu sillä silmällä, että voitaisiin käydä treenailemassa kehäkäytöstä siihen kuntoon, että tuon hammaspuolen kehtaisi viedä sinne H:n haku reissulle joskus. Lähinäyttelyitä siis pidetään silmällä, josko sopiva tuomari osuisi kohdalle ja uskaltautuisimme kehään pyörähtämään.. Nyt kuitenkin nautitaan agiliitelystä ja keväästä täysin rinnon!

Joulu Pohjanmaalla

Joulusta on jo ihan liikaa aikaa (siis siitä kirjoittamisen kannalta), mutta nyt vasta saan aikaiseksi viimeistellä tämän postauksen! Laiskuus kai iskenyt, vaikka kovasti sitä yritän vältellä.. Onneksi sentään agiliitelemässä ollaan jaksettu käydä ja vähän tokoilla ja rally-tokoilla kotosalla :) Alkuvuoden pakkaset kyllä söi meiltä muutamat aksatreenit, mutta nyt kelien puolesta näyttää taas paremmalta ja päästään nauttimaan vauhdin huumasta yhdessä säännöllisesti! Avain pitäis vielä hallille hommata, jotta omatoimitreenejäkin voisi pitää muuallakin kuin kotioloissa ja lenkeillä.

Mutta palataanpa siihen meidän jouluun! Suhasimme Volvolla 23.12. Anoppilaan, jossa yleensä yövymme näillä reissuillamme kotopuoleen. Varsinkin näin juhla-aikoina, sillä tuolla on enemmän majoitustilaa kuin minun vanhempieni luona. Onneksi väliä taloilla on vain noin 15 km, joten Jerin luokse pääsee vaikka päivittäin hoitamaan ikävää :) Joulunpyhät otimme rennosti syöden ja sukulaisilla kyläillen. Banjo sai nauttia varsinkin "tätiensä" jakamattomasta huomiosta ja lenkittäjiä riitti! 

Iloinen treenipoppoo! Jeri, Banjo, Elsa & Lukas

Välipäiville olinkin sitten ystäväni Tuiren kanssa varannut meille ja koiruuksille treeniaikaa Kannuksen Dogness-hallilta. Säädimme siis hieman agilityn kanssa, minä tehden molempien shetlantilaisten kanssa pieniä radanpätkiä kummankin omien kykyjen mukaan ja Tuire tehden Lukas-walesin kanssa pientä rataa ja Elsa-schapen kanssa esteisiin tutustellen. Lopuksi annoimme vielä koko porukan rallatella lämpimässä hallissa toisiinsa tutustuen ja leikkien. Oikein onnistunut ilta siis, toivottavasti päästäisiin taas samalla porukalla tuonne uudestaan! :)

Tässä vaiheessa Valtteri olikin jo napannut Volvon ja palannut työelämään pk-seudulle, mutta me Banjon kanssa nautimme olostamme vielä hetken vanhempieni luona. Päivät kuluivat lenkkeillen ja syöden, hyvää seuraa unohtamatta! Molemmat shetlantilaiset vaikuttivat oikein tyytyväisiltä lomaan ja uuden vuoden aattona kotimatkalla junassa minulla olikin väsynyt pieni matkakaveri :) Oli kyllä ihanaa olla pitempi aika Pohjanmaalla ja nähdä kaikkia ihania ihmisiä ♥ Toivottavasti seuraava reissu sinne tulisi pian!

Pahoittelut vähäisistä kuvista! Kamera oli kyllä reissulla mukana, mutta se vietti joulunsa rennosti repussa.. Onneksi puhelimella muistin edes tuon yhden kuvan ottaa, ettei aivan pelkäksi tekstiksi tämä mennyt :D

Kun tekniikka tökkii..

Otsikosta selvinnee syyni sille, miksi kuulumisia ei tänne blogin puolelle ole kuulunut. Blogger kun päätti melkein kuukausi sitten, että ei päästä minua kirjautumaan sisälle ilman yli puolen tunnin odottelua ja tökkii muutenkin. Se jumitti, heitti ulos kesken kaiken ja oli muutenkin vammainen. Nyt yhteiselomme alkaa taas jo sujua, pieni pelko kuitenkin jyskyttää takaraivossa tätä kirjoittaessa..

Mutta mitä meille sitten kuuluu? Ollaan tavattu koirakamuja, niin uusia kuin vanhojakin. Pisimmältä meitä käytiin moikkaamassa Tampereelta asti, kun Jenny ja Vilkku piipahtivat kurkkaamassa Helsingin meininkiä! Postauksen kuvat taas ovat retkeltämme Sipoonkorpeen (miten niin me ei käydä ikinä missään muualla kuin siellä? :D ), jossa mukana olivat Silja ja Käpy sekä ihana Runo, joka tuolloin oli Siljalla kyläilemässä. Agilitytreeneistä ollaan myös nautittu kympillä! Banjolla oli aluksi hieman vaikeuksia keskittyä hommiin, kun ulottuvilla oli niin paljon mielenkiintoisia kavereita, jotka vetivät magneetin lailla pientä sinikettua luokseen. Mutta nykyään herra jaksaa jo keskittyä paremmin tekemiseen ja tekee omistajansa joka kerta hyvin ylpeäksi :) Voisin tästä tehdä vaikka oman postauksensa, että mitä kaikkea oikein me ollaan jo tehty!

Nyt kaikelle tekemiselle ja koirakamujen näkemiselle on ollut pientä taukoa, sillä Banjo on "sairaslomalla". Ei mitään vakavaa, mutta iljettäväää ja ärsyttävää, sillä viikko sitten käytiin eläinlääkärillä hakemassa lääkkeet nenäpunkkeihin.. HYI! Onneksi oireet alkavat jo takanapäin ja päästään taas tapaamaan kamuja ja niihin treeneihin myös! (Tosin seuraavat treenit joihin me päästään minun menojeni takia, ovat varmaan joulukuussa..) Viime viikolla kävinkin agilitytreeneissä koiratta, se oli outoa mutta hyödyllistä, kun suurin osa ajasta oltiin tällä kertaa ohjaajien kesken ilman koiria.

Mutta hyvin siis menee ja kiirettä pitää. Yritän nyt oikeasti aktivoitua täällä, kun kerran tekniikkakin näyttää pelittävän!

Sunday, fun day

Jo etukäteen "pahoittelut" älyttömästä kuvasaasteesta! Liikaa hienoja kuvia! 

Viikko sitten sunnuntaina (4.10.) treffasimme pitkästä aikaa etelän Islanderien porukalla. Mukana olivat siis meidän lisäksi Riitta, Fitz, Boris ja Jasu sekä Anna, Aiko ja Luna. Treffasimme tuttuun tapaan Leppävaarassa. Ilma oli mitä ihanin, aurinko paistoi eikä ollut kylmäkään. Ja koirat kyllä nautti! Shelttiporukka juoksi minkä kintuistaan pääsi ja Jasu-pappa nuuskutteli onnellisena jäniksenpapanoiden perässä :D Jasu on kyllä älyttömän suloinen koiravanhus, kuuro ja näkökin alkaa kadota, mutta niin lempeä ja halittava ♥ Olisin voinut jatkaa papan kuvailua vaikka koko loppupäivän, sen verran hyvin tuo istui syksyiseen maisemaan ruskeine turkkeineen :)

Eilen taas nautimme sunnuntaista ja hyvästä ilmasta treffaamalla Siljaa ja Käpyä Sipoonkorvessa. Banjo nykyään innostuu jo silloin, kun pakkaan reppuun kamoja, joita nuilla reissuilla usein tarvitsemme. Mutta viimeistään Siljan auton näkeminen pihallamme saa sen sekoamaan! Autossa molemmat koirat sitten piippaavat innosta melkein koko matkan ja voi sitä riemua kun viimein pääsemme perille ja molemmat pääsevät vapaaksi! Oli kyllä taas ihana päivä, toivottavasti keskiviikolle suunnittelemamme lenkki onnistuu myös ja saan lomapäivän :)

Harrastuskuulumisia voitaisiin myös päivitellä, sillä perjantaina aloitamme HAU:n järjestämän agilityn alkeiskurssin! Tarkoitus on sitten myös jatkaa agiliitelyä HAU:lla tulevaisuudessa :) Olen kyllä niin  intona tästä, etten malta edes perjantaita odottaa! On kyllä aikamoinen ihme, että kurssille edes pääsimme, sen verran teineilyä oli testeissä Banjolla havaittavissa, ei siitä sen enempää.. Mutta ehkä meissä todellakin on potenttiaalia lajin suhteen tai ainakin Banjossa!

Syksyä ilmassa

Viime viikonloppuna suunnattiin Siljan ja Käpyn kanssa nauttimaan syksystä metsään Sipoonkorpeen. Vielä ei syksyn värit ole täällä parhaimmillaan, mutta oli ihana nauttia pitkästä aikaa auringon paisteesta ja hyvästä seurasta metsän rauhoittavassa syleilyssä :) Treenattiin myös hieman paikassa, jota kutsumme Satumetsäksi, sillä kieltämättä se sellaiselta näyttää! Pojat saivat myös painia pehmeillä sammalmättäillä ja juosta poluilla niin keskenään kuin pallonkin perässä. Kotona Banjo oli taas niin väsynyt, että heti suihkun jälkeen hyppäsi suoraan sohvalle, jossa se sitten viettikin koko loppu illan ketarat kohti kattoa sojottaen :D Tässä hieman kuvia ja lisää löytyy taas täältä, jos kiinnostaa niitä katsella. 

Uimaopetusta ja uusia ystäviä

Maanantaina Banjon kamu Käpy täytti vuoden ja juhlistimme asiaa uintireissulla Hyvinkäälle koirauimalaan. Silja oli järjestänyt tämän reissun ja mukana olivat kaikki Käpysen parhaat ystävät eli Banjo, mudi Flinga sekä suomenlapinkoira Runo omistajineen. Banjon kanssa tunsimme etukäteen vain Siljan ja Käpyn, mutta porukkamme oli kyllä niin mainio, että jo hetken kuluttua tuntui kun olisimme useamminkin kokoontuneet tällä porukalla koirahommiin :) 

Uimalasta Siljä oli varannut meille uima-aikaa puolituntia sekä uittajan, kun Flinga oli koirista ainut, joka joskus on uinut. Ja se kyllä näkyi, sillä niin innokkaasti mudi loikki altaaseen tajuttuaan mistä tässä oikein olikaan kyse! Käpykin sai nopeasti jujusta kiinni, vaikka vähän alkuun arkaili altaaseen menoa. Flinga kuitenkin oli hyvä houkutin synttärisankarille! Banjo ja Runo suhtautuivat asiaan melko lailla samaan tyyliin: "Okei, jos on pakko" :D Banjo aluksi ui myös vain pelkkiä etujalkoja käyttäen, mistä syystä sinikettu vaelteli altaassa miten sattuu. Lopulta se sai Runon avustuksella kiinni ajatuksesta, että takapään avulla pääsee eteenpäin kovempaa ja ohjauskin toimii! Banjosta näkyi myös selvästi varovaista innostumista hommaan loppua kohden ja uittaja kehui myös sen uintityyliä loppujen lopuksi, hyvä Banjo! Vaikka videolla se ei kehuttavalta näytä, mutta tuo olikin ensimmäinen yritys :D

Uintireissu oli oikein onnistunut ja mukava, joten päätimme mennä uudestaankin tällä porukalla :) Siljalla oli myös hienot kakut tarjottavaksi väsyneille uimareille Käpyn synttäreiden kunniaksi. Ikinä en ole nähnyt minkään ruuan katoavan nautiskelija shelttini kitaan sillä vauhdilla! Huomasi myös, että väsyttävää hommaa oli uimaan opettelu, sillä paluumatkalla autossa nukkui neljä tyytyväistä koiraa ja kotonakin Banjo oli ihan naatti :) Loppuun vielä nelikon jäsenistä poseeraukset kakkujen kera!

Käpy 1v.!

Flinga

Runo

Pelottava perjantai

Viikot ennen viime perjantaita yritin kehittää itselleni tekemistä oikein olan takaa, että panikoimiseen ei jäisi hirmuisesti aikaa. Tapasimme uusia tuttavuuksia, kun viimeinkin saimme sovittua Josefinan ja Darwinin kanssa treffit, joista nautimme Banjon kanssa molemmat (kuvia löytyy täältä!), sekä tapasimme ystävääni Annia sekä hoitokoiraansa irlanninsetteri Pandaa, joka suuresta koostaan huolimatta oli oikein mukavaa seuraa Banjolle :) Teimme myös pikareissun sukuloimaan Pohjanmaalle sekä kävimme mustikoita poimimassa Banjon kanssa, kun Silja ja Käpy pyysivät seuraksi.

1-vuotias! Kuva © Inka

Tuo pelätty perjantai kuitenkin saapui ja aloitimme sen pakkautumalla Banjon sekä sisarustensa Fitzin ja Aikon kera omistajineen autoon ja kääntämällä volvon kokan kohti Joensuuta. Perille pääsimme hiukan arvioidusta aikataulustamme myöhässä kiitos tietöiden, edessä matelevien karavaanareiden, joiden ohittaminen oli mahdotonta muun liikenteen takia sekä puhelimeni, joka päätti viime metreillä saanneensa navigoinnista tarpeekseen ja sammuttaa itsensä, vaikka akkua oli jäljellä.. Löysimme onneksi klinikalle, jossa Isla oli jo tainnutettuna ja kuvauksiin valmiina.

Banjo oli kuvausvuorossa neljäntenä. Kun nuoriherra oli tainnutettu, tsekattiin ensin polvet, jotka olivat priimaa eli 0/0! Sitten kuvaukseen, jonka aikana ehdin kiertää tutkimushuoneen varmaan 100 kertaa ympäri ja panikoida Inkalle :D Lopulta pääsimme kuvia katsomaan ja kuvaavana lääkärinä ollut Martina Cittova-Kontu ei niissä nähnyt mitään huonoa! Tulokset lonkkien ja kyynärien osalta saatiinkin jo Kennelliitosta takaisin, tuloksena A/A ja 0/0! Selän lausuntoa sieltä suunnalta vielä odottelemme, mutta agilityharrastamisen aloittamiselle ei ole mitään estettä, huraa! Banjolta kuvattiin myös kintereet, joissa ura näkyi hienosti :) Hienot tulokset olivat muillakin pennuilla, koko pentueella lonkat A/A ja kyynärät sekä polvet 0/0! Näitä kelpasikin juhlistaa illalla osan porukasta kanssa grillaamalla :) Lahjoimme myös kasvattajaamme hienolla lahjalla, josta kuvan näette tämän blogista! Kaikki pentuset saivat myös kasvattajalta lahjaksi uudet hienot pannat! Niistäkin kuva löytyy Inkan blogista ja voitte arvata, mikä niistä päätyi Banjon kaulaan ;) Tässä vielä alla kuvat Banjon luustosta!